.png)
Puun rungolla
vuodet ja niiden välit antaa hengittää
antaa hengittää
antaa hengittää
Valkovuokkotennarit
rannan hiekassa kevyet jäljet
Se ei ollut unta. Seisoit takanani ja puhuit kuin lapselle.
Puhuit kuin lapselle, eikä se ollut unta.
Mastojen kylkeen hakkaavat narut
rannan äänekkäin kuoro
viimeinen messu vaiko räyhäkkäät hyvästit?
Me olemme hiljaa.
En uskalla sulkea silmiäni, jos kaikki katoaa, enkä enää muista.
En puuta, en vuosia, en aikaa niiden välissä. En valkovuokkoja...
Tai sitä piiskaavaa ääntä, joka kumpusi yli laitureiden,
jäi kaikumaan
jäi kaikumaaan
jäi kaikumaan.
kuva: Kari Pitkänen
.png)