Nyt minä näen viimeisen.
Se elää, taipuu
syntyy uudelleen
Se on paljas,
kokonainen, itsensä
hennon linnunpojan varpaat,
melkein syntymättömän
Nyt minä näen viimeisen.
Vai onko se?
Rauhan merkki
ehtoollisviini,
palmun lehvä Jerusalemin muurilla,
merkkinä paidassa
Saatannalliset säkeet,
vai sanoitko, sammaleiset?
Ikihongan kaarnasta sinun rytmisi
sinä taipumaton
elät,
synnyt uudelleen
Nyt en jaksa katsoa
en voi,
en jaksa
työnnän sivuun,
talteen, josta ne otin
Kaikki se virtaa
Läpi, syliin, vierestä viereen.
Vihreä voima - liikaako?
Kysyn,
en vastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti